1. Hanki Jopo. Mielellään punainen. 16 vuotta kestänyt yhtäjaksoinen haaveilu yhdestä menopelistä on yksinkertaisesti liian pitkä aika, mikäli elinvuosiakin on takana vasta 28.
2. Kevennä, kevennä, kevennä. Hukutin viime vuoden niin löyhäperäisesti kuohukermaan, voihin ja muihin eläinrasvoihin, että nyt lähinnä närästää. Muutos on välttämätöntä ja poikkeuksena rasvakeskusteluihin voin onneksi myöntää voivani paljon paremmin käyttäessäni pääasiassa kasvis- ja kalarasvoja. Elopainokin kiittää: vuodenvaihteen jälkeen kiloja on ehtinyt karista pienellä arkisella rasvaremontilla jo muutama, vaikka muut rappioromanttiset ja hedonistiset elämäntapani junnaavat yhä paikoillaan.
3. Säästä unelmiesi matkoihin. Olin 10-vuotias, kun haaveilin jo ensimmäisestä safarista Afrikan savannilla (kiitos Leijonakuninkaan!) ja paria vuotta myöhemmin lumouduin ala-asteen historiantunnilla Perun Machu Picchusta. Nyt näiden haaveiden toteuttamiseen voisi vihdoinkin olla ajallisesti ja varallisesti mahdollisuus, mikäli säästötilille kertyisi kuukausittain edes jotain.
4. Syö Chez Dominiquessa. Mutta koska sitä raaskisi, jos CityDealin kautta puoleen hintaan ostetuista illallisistakin joutuu pulittamaan lopulta nelisen sataa euroa? Ei kuulkaa, taidan sittenkin sijoittaa nekin rahat lentolippuihin Afrikkaan.
5. Osta uusi ruokapöytä ja (kirja)hylly. Keittiömme ruokapöytä on huojuvampi kuin keinutuoli ja niin sysiruma, että vaihtuvat pöytäliinat ovat sisustuksemme vakiokamaa ihan pakostakin. Olohuoneen hyllyyn ei puolestaan mahdu enää yhtään mitään. Kirjahyllyhaaveista olenkin kirjoittanut täällä ennenkin, mutten vieläkään ole vakuuttunut hankinnan kannattavuudesta. Jos sellaiseen sijoittaa, antaako kasvanut hyllytila vain luvan haalia nurkkiin liikaa ns. turhaa kirjallisuutta?
Haastetta voi jatkaa ken haluaa, mutta eritysen kiinnostunut olisin kuulemaan muiden ruokablogistien suunnitelmista!
Raukeaa maanantai-iltaa!
Ihana listaus. Suosittelen, että sijoitat ne CD rahat suosiolla siihen lentoon. Olen kokeillut, hyvää, mutta ei kuitenkaan niin ylimaallista kuin lasku antaisi olettaa.
VastaaPoistaNiin onhan se aika paljon rahaa yhdestä ILLALLISESTA. Vaikka yleensä ajattelenkin, että hyvä ja mahdollisesti elämyksellinen ruoka ei ole se, mistä tingitään, niin rajat ne oli Neuvostoliitollakin ;)
PoistaTosin aika joustavat rajat ;-) Meilläkään ei tingitä hyvästä ruoasta, mutta silloin pitää olla ravisuttavaa. Sen kokemuksen olen saanut mm. aikanani Demossa ja Savoyssa, mutta en CD:ssa.
PoistaOi Demo onkin mahtava! Ja erinomaisessa hinta-laatu-suhteessa.
PoistaChezissä voi myös lounastaa ja selvitä vähän pienempi numeroisella loppulaskulla. Muistaakseni 3 ruokalajia oli 40e + juomat... Kyllä siitä elämyksestä tuon pulittaa hyvin mielellään. Blogista löytyy pikku postaus viime syksyltä jos kiinnostaa:)
VastaaPoista-Nti Papu
Ainiin se lounas! Valitettavan harvassa on vaan ne päivät, jolloin Dompan lounaaseen tarjoutuisi tilaisuus, mutta pidän sen mielessä :)
PoistaMikä kuva!
VastaaPoista:)
Poista